Hups, on hieman kirjoittelu jäänyt...
Okei, mutta olen saanut palautetta, että pitäisi kirjoittaa hieman useammin... Koska kuulemma kirjotustyylini on jokseenkin mukaisaa luettavaa, emt, ja mulla on kuulemma ihan kivoja juttuja.
No hei, kiitos!
Ja myös itse hoen itselleni, että "kirjota nyt ihmeessä kun on aikaakin ja aiheita pursuaa!", mutta en näemmä vain ole uskonut.
Mutta nyt on suuresti sellainen fiilis, että pakko päästä purkamaan itseään, kuinka ahdistaa ja vituttaa ja kaikkea, apua.
Eli tähän puuskaan minut innoitti, ah, niin ihana mies K-junassa Keravalle päin tänään.
Ja samalla muut, ah, niin ihanat miehet kaikkialla ympärilläni.
En meinaa nyt _kaikkia miehiä, vaan ah, niin ihania miehiä, ymmärretty?
Eli tosiaan, istuin tänään tyttöystäväni kanssa junassa ja vieressäni istui humaltunut, keski-ikäinen mies. Tunsin kuinka se katsoi mua. Saatoin ylireagoida, toki, mutta sitten kun tämä mies kosketti mun mustien leggarien peittämää, hameen paljastamaa reittä, mun sydän jätti varmaan yhden lyönnin väliin.
Säikähdin aivan kamalasti.
Katoin sitä sitten hyvin vihaisesti, peitin reiteni, ja keskityin täysin vieressä istuvaan tyttöön.
Toisella hipaisulla meinasin purskahtaa itkuun.
Okei, sittenkun tämä ah, niin ihana mies oli hoiperrellut Tikkurilassa pois, kuten seuralaisenikin, ja jäin aivan yksin, tajusin kuinka oikeasti ahdistavaa se oli ollut ja kuinka oisin aivan hyvin voinut käskeä miestä pitämään näppinsä erossa ja valitsemaan istumapaikkansa uudelleen.
Mutta olin vaan niin
jäässä.
Tunsin pitkään istuessani vielä monta pysäkkiä siinä penkillä haamuhipaisun reidellä ja pidättelin itkua.
Kotiin päästyäni sitten purskahdin itkuun ja kerroin äidilleni tilanteen ja valitin, kuinka vihaan miehiä.
Tämä ei muuten sitten ollut ensimmäinen kerta.
Se, että sattuu olemaan naispuolinen, omistaa tissit, edes jonkinlaiset, sekä pillun eikä uloketta, jota haluaisi tunkea joka paikkaan,
tykkää käyttää mekkoja/hameita/mikroshortseja sekä korkokenkiä,
ei tarkota sitä, että haluis olla jokasen miehen
seksiobjekti.
Kaikki tytöt/naiset eivät edes halua miestä, onko se käväissyt mielessä?
Mh, missäs kuulinkaan tästä just?
Ah, niin, olisko ollu L-koodin tokan tuottarin tokavikassa jaksossa Jenny vähä avautu asiasta Markille.
En muista sanantarkkaan miten se siinä purkautui, harmi, asiaa kuitenkin puhui,
mutta oikeesti, kuinka moni nainen ja tyttö joutuukaan kärsimään siitä, että tuijotellaan, huudellaan, kosketaan, käydään päälle?
Se on vahingollista!
Okei, on tietenkin aivan ihmisestä kiinni, ahdistaako katseet ja huutelu, koskettelu kuitenkin alkaa mennä intiimirajan ylitse itse kullakin.
Itselläni häiritsee noi kaikki. Toisaalta on kiva kerätä hienolla pukeutumisella katseita, mutta jos ne oikeesti on ahdistavia... Mutta se pukeutuminen _ei_saa provosoida ketään mihinkään.
Myös se, kun pojat läpsii tyttöjä perseelle, on äärettömän törkeää ja alentavaa, samoin kuten hameen nostelu.
Ja sitten tietenkin nettilähentely on asia erikseen, siitä sitten kenties toisella kertaa...
Yleensä tää koko asia sivuutetaan liian helposti.
"Sehä oli vaan humalassa!"
"Miehet on miehiä!"
"Mitäs pukeudut tollee!"
Ei se ole mikään syy käyttätyä noin, jos se oikeasti aiheuttaa ahdistusta.
Ja kenenkään ei tarvitsisi joutua _kestämään_ moista.
Eli pointtina tässä nyt taitaa olla se, ettei naisten tarvitsisi olla miesten seksiobjekteja ja kärsiä moista kohtelua.
Angst helvetti.
Kuinka moni on joutunut kestämään jotain tällästä?
Haluaisin vielä tuoda esiin pari itseäni ahdistanutta tilannetta:
1) Pari päivää ennen uudenvuodenaattoa olin eräissä partyissä Tikkurilassa. Vähän olin ottanut ja päähän oli noussut. Joillakin sitten vähän enemmän.
Eräs vuoden vanhempi jätkä lähenteli siellä yhtä jos toista tyttöä ja tuli sitten mun luokse jossain vaiheessa. Herra näytti äärimmäisen rumalta ollessaan niin kännissä ja päätti sitten koettaa tulla työntämään limasen kielensä mun kurkusta alas - oletin.
Tietysti kieltäydyin painokkaasti ja jätkä kyllästy ja meni imuttelemaan muita.
Nami.
2) Kolmisen viikkoa sitten olin kävelemässä Kampista Steissille. Väsytti kamalasti, korkkarit hiersi ja oli hieman halu jo kotiin. Näin siinä asematunnelin portailla sitten joukon jotain oletettavasti kreikkalaisia, tai jotain, nuoria miehiä.
Tiesin heti, että ne iskee silmänsä muhun.
Oli suhteellisen ahistavaa kun se porukka lähti samaan suuntaan, lähes piiritti mut hokien yks jos toinenkin:
"Minne matka, kulta?"
"Hei nätti kulta!"
"Kultaaa!"
Ja vahingossa heitin puolittaisin hymyn, siitäkös ne innostu.
Onneksi junaan saakka ne ei seurannut, tajus varmaan sit, että mua ei kertakaikkiaan kiinnosta.
Ensinnäkin, koska mulla on tyttöystävä, ja musta jopa katseet, ajattelu ja flirttailu on pettämistä (asiasta vois muute kirjottaa myöhemmi...) ja toiseks koska mua ällöttää tollaset miehet.
3) Oltiin Katjan kanssa alle pari viikkoa sitten menossa vähän partyymaan jonnekkin. Istuttiin siinä sitten metrossa, menossa kohti Itistä. Meidän eteen istuutui sitten jossain vaiheessa humaltunut, keski-ikäinen mies, joka lagaili siinä hetken ja huomasi sitten meidät.
(Tai sitten se valitsi paikan meidän takia, jaa-a)
Huomautan vielä sen, että ittelläni oli lyhyet minishortsit, valkeanläpinäkyvät sukkikset ja korkokengät, Katjalla taas oli yllään suhteellisen poikamaiset vaatteet, pillit ja huppari.
No, kerron tämän tilanteen nyt niin hyvin kuin muistan, jotain jättäen pois ja hieman muokattuna.
Eli no, ensimmäinen asia, mitä tämä herrashenkilö sanoi oli:
"Sullapas on jumalattoman nätit sääret!"
Hieman hämmennyin.
Jää rikkoutui, kun tämä tyyppi alkoi heittää sitten jotain loistavaa läppää (oikeesti se oli tilanteeseen nähden yllättävän hyvää!) ja muuta jutustelua.
Törkeää oli kuitenkin se, kuinka tämä esimerkiksi arvosteli meidän molempien älykkyyttä, josta tyypillä ei ollut harmainta hajua.
Sitten jotenkin keskustelu siirtyi siihen, että sanottiin, että ollaan ihan kahdestaan Katjan kanssa tai jotain, ja tämä mies katto meitä silleen "aa, tietysti" - tuntu vähän siltä, että se luuli Katjaa jätkäksi.
Yhtäkkiä se sitten huomautti Katjalle:
"En vaa tajuu, miks joku jolla on noin hyvät daisarit, piilottaa ne tollee!"
Mh, semitunkeilevaa, mutta musta pahin lausahdus oli edessä kun herra varsin suoraan ilmoitti, kuinka hän haluaisi panna mua, vaikka se ei sallittua olisi, kun se sai tietää, ettei ollakaan täysi-ikäisiä, mitä se luuli...
Mutta pahin lausahdus, tosiaan, juuri ennenkuin tämä herra poistui seurastamme:
"Kyl mä haluisin nuolla sua tuolt" - nyökäytti alaspäin, haarojeni tienoille, oletetusti - "kuha ajelisit sit kans."
Eli, tytöt, ajakaa posliiniksi, niin kyllä teitä nuollaan.
Taisi olla kyllä loukkaavin huomautus, mitä olen ikinä saanut. Olisi tehnyt mieli vetää raivarit siihen paikkaan ja kertoa kuinka asiat oikein oikeasti ovat.
Tuollaista huomauttelua ei saisi joutua kestämään julkisella paikalla, edes humaltuneelta henkilöltä. Onneksi Katja oli siinä kanssani, niin tilanne ei ollut _niin ahdistava.
Ja tosiaan kiitos vain herra, olen oikein todella tyytyväinen nykyiseen tilaani ja suhteeseeni, en kaipaa kieltäsi lähellekkään minua, kiitos todella paljon.
Noniin, tässä sitten semiavautuminen teille.
Onhan tekstissä hieman yleistämistä, mutta sitä nyt on aina...
Olisi kiva kuulla jotain mielipiteitä asiasta ja näin, koska olisi kiva ylipäätänsä tietää, jos tätä lukee kukaan, hehs.
Ja tein muuten itselleni sopimuksen:
kirjoitan seuraavan kerran viimeistään ylihuomenna!
